14. heinäkuuta 2012

If home is where your heart is I think my heart is broken.

Tänään on ollu vaikee päivä. Mun keino selvitä on ollu unohtaa, olla ajattelematta kaikkea. Mut loputtomiin ei sekään toimi. Tänään mä taas mietin, et miks mä oikeen oon Suomessa. Mitä mulla täällä on? Perhe ja ystävät, mut tuntuu et se ei oo tarpeeksi. Tuntuu, et kaikki on niin erilaista. Liian erilaista. Vaikka mun ystävät on mulle ihan älyttömän, älyttömän rakkaita, joskus musta tuntuu et me ollaan niin eri tilanteissa elämissämme. Ihan ku mä oisin valovuosien päässä niistä. Ihan ku mä en ikinä vois ymmärtää. Ja toisaalta kukaan ei ymmärrä sitä mitä mä käyn läpi, enkä mä osaa ees selittää. Mitä mä sanoisin, et joskus on vaikeeta? Et mä en enää tiedä minne mä kuulun? Senkin, et joskus mä ihan oikeesti uskoin, et jossain Utahissa mä löysin sen mikä oikeesti merkitsee jotain?

Mä en tiedä missä mä haluan olla. En siellä, mut en täälläkään. En missään. Mikään ei vaan oo tarpeeksi. Ku mä tulin takasin Suomeen tuli olo, et haluun muuttaa kaiken, et on pakko olla jotain uutta. Et voisin alottaa kaiken alusta ja olla eri ihminen. Mut ei asiat vaan mee niin. Millään mut toisaalta kaikella on niin paljon merkitystä.

Mulla on ollu ihanaa Suomessa, ja mä oon ollu niin onnellinen. Mut jotkut päivät on näitä tällasia. Päiviä jollon ei tiedä miks lähtee kotoa mihinkään. Miks olla yhtään mitään.

Ikävä on kipu joka ei mee pois. Ja mä oon niin kyllästynyt siihen et kaikki katoo ja lähtee. Tässä se kai on; elämä.

6 kommenttia:

  1. Käy lukio loppuun suomessa ja lähde takaisin opiskele siellä sitten jotain mitä haluat! Sä näytät oikeesti kaipaavan sinne ihan älyttömästi !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin mä kaipaanki. Nyt yritän vaan elää päivä kerrallaan ja kattoo mihin päädyn. Ehkä sinne Usaan, ehkä :)

      Poista
  2. No eihän sitä voi ymmärtää muuta kuin sellanen joka siellä vaihdossa on ollut :( Voimia vaikeisiin päiviisi!

    VastaaPoista
  3. Pakko kysyä pari kysymystä. Oliko sulla ihan tavallinen visa electron mukana jenkkilässä? Entäpä puhelin, hommasitko sieltä niin sanotusti Prepaidin kaltaisen liittymän itsellesi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla oli kaks ihan normi visa electronia, joista toista en koskaan käyttäny, se oli varaks jos oisin kadottanu toisen. Visa electron toimi 99% paikoista. Tosin siellä se on credit, eli luotto, vaikka Suomessa toimii vaan debittinä. Pin-koodia ei kysytty ku tälleen creditillä makso, vaan allekirjotusta. Sit mul oli vanhempien rinnakkaisluottokortti, sekin vaan varmuuden vuoks, mut sekään ei mikään must-juttu oo. :)

      Ostin Usasta puhelimen, ja sen mukana prepaid liittymän. Sen ois varmaan saanu ilman puhelintakin kyl.. Mun liittymässä valitsin sopimuksen sen mukaan mitä halusin ja maksoin sitä sit kuukausi kerrallaan. Mun sopimus oli $15/kk jossa rajattomat tekstarit ja puhelut $0,01/min. Tohon ei siis tarttenu sitoutuu moneks vuodeks, vaan sai alottaa ja lopettaa sillon ku halus, ja oli tosi helppoa. :)

      Poista